Telemailer S.L - Ajanlaskun alettua

Roomalaisten vuonna 202 eaa. alkanut valtakausi Espanjassa jatkui 600 vuotta. Tästä ensimmäiset 300 vuotta espanjalaisilla oli kissan päivät. Rooman kolmesta Espanjassa olevasta legioonasta kaksi päätettiin lopettaa ja legioonaan alettiin hyväksyä myös espanjalaisia. Ainoa legioona sijaitsi Leónissa, Las Médulasin kultakaivosten lähellä.
Espanjassa kehittyivät huomattavasti maatalous, kauppa ja teollisuus. Kaivostoiminta oli laajamittaista. Cartagenan kaivokset työllistivät 40.000 ihmistä. Kalatalouden päätuotteita olivat jo tuolloin tonnikala, makrilli ja sardiini.
Myötätuulessa olivat myös tieteet ja taide.
Seka-avioliitot sulauttivat yhteiskunnan ibero-roomalaiseksi yhteiskunnaksi.
Roomalaisten tieverkko on Espanjan nykyisen tieverkon perusta. Roomalaisten rakentamat sillat ovat edelleen käytössä Córdobassa, Méridassa, Salamancassa ja Zaragozassa.

Ensimmäiset Espanjassa, Italicassa syntyneet Rooman keisarit olivat Trajanus (98-117) ja Hadrianus (117-138). Trajanus (s. 18.9.59 - k. 9.8.117) 98 - 117, oli italialaista kolonistisukua, mutta hänen seuraajansa Hadrianuksen (24.1.76-10.7.138) osalta todetaan uskottavan hänen olleen iberialaista sukua, joskin isän kerrotaan olleen roomalainen virkamies Publius Aelius Hadrianus Afer.

Hadrianus oli hinaaja. Hänen ajastaan suurin osa kului seilatessa Niilillä poikaystävänsä Antinoosin kanssa.

Myös kenraali Theodosiuksen ja Thermantian poika Theodosius (11.1.347 - 17.1.395), sittemmin keisari Theodosius I (379 - 395) ja yhtenäisen Rooman viimeinen keisari, syntyi Espanjassa, Segoviassa. Keisari Theodosius I jakoi Rooman kahteen osaan, pojilleen ennen kuolemistaan. Toisesta pojasta, Honoriuksesta tuli Länsi-Rooman keisari vuosiksi 395-423 ja toisesta pojasta Arcadiuksesta tuli Itä-Rooman keisari vuosiksi 395-408.

Espanjassa kolme vuosisataa jatkunut rauhallisuus päättyi 200-luvulla alkaneeseen kriisiin ja Rooman keskusvallan romahtamiseen 235-285 ja koko Rooman vallan hajoamiseen 400-luvun alussa.

Keisari Diolectianuksen (s. 22.12.245 - k. 3.12.313) hallituskauteen (284-305) loppuivat kristittyjen vainot Rooman valtakunnassa, siis myös Espanjassa, kun valtaan astui Konstantinus I. Kristittyjen vainot olivat alkaneet Rooman vuoden 64 palon jälkeen.

Välillä Augustus ja Konstantinus Suuri Roomaa ja siten myös Espanjaa hallitsi yli 50 keisaria! Ja hänen jälkeensä vielä yli 20 keisaria joista viimeinen, Romulus Augustulus (s. 460 - k. 507 ) oli Rooman viimeinen keisari vuosina 475 - 476. Augustulus on diminutiivimuoto!

Konstantinus I (306-337) hallitsi alunperin Galliaa, Britanniaa ja Espanjaa. Hän sai vallan sodittuaan toista keisariksi haluavaa vastaan.

Konstantinus voitti vuonna 312 Rooman kaupungin ulkopuolella Milvian sillan taistelussa ylivoimaisen vastustajan, Italiaa hallitsevan Maxentiuksen. Sen jälkeen lähti liikkeelle huhu, että juuri kristittyjen Jumala oli auttanut Konstantinuksen voittoon.

Diolectianuksen ja Konstantinuksen aikaisia linnoituksia on edelleen Barcelonassa, Lugossa ja Zaragozassa.

He perustivat Lucus Augusti -nimisen sotilasleirin, josta tuli pienestä koostaan huolimatta Gallaecian roomalaisprovinssin tärkeimpiä kaupunkeja. Lugo, Espanjassa Galician autonomisella alueella, on ainoa kaupunki Euroopassa, jota ympäröivät edelleen roomalaisten rakentamat muurit.

Muurien korkeus vaihtelee kymmenestä viiteentoista metriin, pituus on 25 kilometriä ja siihen liittyy 70 puolipyöreää vartiotornia. Muurit ovat Unescon maailmanperintökohde.

Ensimmäisen germaanien kansainvaelluksen myötä vandaalit ja sveebit (tai sveevit) ylittivät Pyreneet syksyllä 409. Vandaalit asettuivat Baeticaan, mikä siis tänä päivänä on Andalucia. Vandaalit etenivät sittemmin Tarifan kautta Pohjois-Afrikkaan.

Sveebit ryöstivät vuonna 449 Ilerdan (nykyisin Lérida). Tässä vaiheessa roomalaiset joutuivat turvautumaan länsigoottien apuun tukahduttaakseen sveebien tunkeutumisen Tarraconensiin, mikä silloin siis käsitti koko muun Espanjan eli Iberian niemimaan poisluettuina Portugal ja Andalucia.

Länsi-Rooman imperiumi lakkautettiin vuonna 476 viimeisen germaani Odovakarin syrjäytettyä Rooman keisarin Romulus Augustuksen ja Odovakar jäi Italiaan kuninkaaksi. Tarraconensis oli vielä silloin Rooman vallan alla.

Visigootit eli länsigootit on pohjoisesta tullut germaanikansa, mikä vuonna 375 lähti liikkeelle Tonavan yli Balkanille, Kreikkaan ja Italiaan. Länsigootit ryöstivät Rooman vuonna 410. Johtajansa Alarikin kuoltua vuonna 410 länsigootit muodostivat valtakuntansa Ranskaan vuonna 415 ja liittivät siihen suurimman osan Espanjaa. Hispania oli länsigoottien kuningaskunnan provinssi, missä hallitsijoina toimivat kreivit vuoteen 507 asti. Länsigoottien valtakausi oli jatkuvaa vallankaappausten aikaa.

Länsigoottien kuningaskunnasta frankit valtasivat eteläosan vuonna 507. Vuonna 518 länsigootit saivat vallan myös sveebien kuningaskunnassa Galiciassa, kunnes arabit vuonna 711 tuhosivat lopullisesti kaiken ja länsigoottien kuningaskunta romahti islamilaisten valloittajien edessä lähes taisteluitta.

Länsi-Rooman hajoamisen jälkeen vuosina 552 - 621 Itä-Rooma hallitsi vielä Cartagenaa ja Málagaa ja otti valtaansa Baleaarit vuonna 534.

Mainittakoon, että länsigoottien puhumasta kielestä ei tiedetä yhtään mitään!